Tämä blogi kertoo lähes kolmekymppisen naisen ongelma pelaamisesta ja siitä paranemisesta. Tarkoitukseni on blogilla kuinka vaikeaa pelaamisesta on päästä irti. Kuinka vaikeaa paraneminen voi olla ja kuinka monta rapsahdusta matkalla tulee.
Olen käynyt tätä taistelua alkuvuodesta asti läpi, käynyt peli poikki ohjelman läpi ja kerron tarinani teille niin kuin minä olen sen kokenut. Kerron tarinani päiväkirjamaisesti mutta ensimmäisissä teksteissä kirjoitan koko siitä ajasta kun olen ollut peliriippuvainen, milloin sen huomasin ja millaisia tunteita se sai aikaan. Ensimmäiset merkinnät on otteita vanhoista päiväkirjoistani.
En vieläkään koe olevani parantunut vaikeasta sairaudesta nimeltään Peliriippuvuus mutta taisteluni sitä vastaan on alkanut ja pyrin siihen että siitä myös parannun ja pysyn päätöksessäni etten enää pelaa.
Minulla on liikaa menetettävää jos vielä jatkan pelaamista. Minulla on mies sekä koira ja perhe joka tietää pelaamisestani ja jos jatkan menetän heidät varmasti. Velkaa mulla on paljon jota tulen maksamaan monen monta vuotta. Olen töissä täyspäiväisesti ja maksan velkojani suht suurella summalla kuukaudessa.
Toivottavasti pystyn myös auttamaan muita jotka taistelevat saman asian kanssa. Peliriippuvuus on sairaus johon voi saada apua jos uskaltaa myöntää sen suurimman eli olen peli riippuvainen tarvitsen apua.
-Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti